Tuottavuus nousuun Kymenlaaksossa – Omistajastrategiasta tehokkuutta hyvinvointialueen tukipalveluihin
Netum tuotti Kymenlaakson hyvinvointialueelle omistajastrategian, joka tähtää tukipalveluiden tehokkaampaan organisointiin.
Kymenlaakson hyvinvointialue, kuten muutkin Suomen hyvinvointialueet, käynnisti toimintansa vuonna 2023. Kun alkuvaiheen käytännön haasteet oli selätetty, oli aika tarkastella toimintaa strategisemmin: miten hyvinvointialueen tukipalveluiden tuottavuutta voisi parantaa?
Kymenlaakson hyvinvointialueen hallintojohtaja Kalle Eklund kuvaa keskeiseksi tavoitteeksi hyvinvointialueen ja sen omistamien yhtiöiden yhteistyön tehostamisen.
– Toivoimme omistajaohjaukseen pitkän aikavälin strategista visiota, jota voisi soveltaa kaikkiin konsernin yhtiöihin. Lisäksi tarvitsimme konkreettisia, lyhyen aikavälin toimenpiteitä tukipalveluiden järjestämiseksi mahdollisimman fiksusti ja kustannustehokkaasti, Eklund sanoo.
Netum valikoitui kumppaniksi omistajastrategian laatimiseen. Case-esimerkiksi otettiin hyvinvointialueen tärkein tukiyhtiö Kymen Tuki Oy, joka tuottaa esimerkiksi rakennuttamisen, kiinteistöhuollon, lääkintätekniikan ja logistiikan palveluita hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen sataprosenttisessa omistuksessa oleva inhouse-yritys kattaa jopa 10 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.
Kymen Tuen toimitusjohtaja Jyrki Gerlander kertoo yrityksen kasvaneen parin vuoden aikana merkittävästi sekä palvelutarjonnassa että henkilökunnan määrässä mitattuna. Hyvinvointialueiden paineet kustannussäästöihin ja tulevat hankintalain muutokset ajoivat selkiyttämään omistajapolitiikkaa.
– Nyt oli ajankohtainen paikka pohtia, mitä hyvinvointialueen kannattaa omistaa itse ja miksi. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, miten verovaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Gerlander sanoo.
Muutosten johtamista
Netum otti johdon konsultin Johanna Lammin johdolla syksyllä 2024 omistajastrategian kehittämisen työn alle. Aluksi Netum toteutti laajan selvityksen, jossa kartoitettiin lähtötilanne, kirkastettiin tavoitteet ja laadittiin etenemissuunnitelma. Lammi kuvaa tausta-aineistoa laajaksi ja monipuoliseksi. Lopulliset ratkaisut työstettiin työpajassa, jossa oli mukana hyvinvointialueen päättäjiä ja eri toimialojen edustajia.
– Havaitsimme, että ilman kunnollista omistajastrategiaa ei pysty tekemään ratkaisuja toiminnan uudelleenorganisoimisesta. Omistajaohjaus on saatava ensin kuntoon, jotta nähdään, mikä on toimivaa hyvinvointialueen arjessa ja mitä kannattaa muuttaa. Omistajastrategia ohjaa systemaattisempaan päätöksentekoon, Lammi kiteyttää.
Lammi näkee, että hyvinvointialueen omistajastrategiassa on kyse muutosjohtamisesta. Se vaatii laajojen kokonaisuuksien ottamista haltuun ja sitä, että tunnistetaan muitakin kuin teknologisia muutostarpeita.
– Netumille on kehittynyt vahva johdon konsultoinnin osaaminen, jota rikastaa laaja tekninen tiimi. Pystymme tarvittaessa irrottamaan nopeasti tiedolla johtamisen osaajia eri projekteihin, kuten myös data- ja digipuolen asiantuntijoita, Lammi sanoo.
Netumin johdon konsultti Johanna Lammi
Samalla kartalla
Hyvinvointialueen toiveena oli saada mahdollisimman konkreettinen ja käyttökelpoinen työkalu, jonka avulla pystytään vastaamaan tiukkoihin säästötavoitteisiin ja ennakoimaan tulevia lakimuutoksia. Omistajastrategia sisältää omistajasuunnitelmapohjan jokaiselle Kymenlaakson hyvinvointialueen yhtiölle. Nyt hyvinvointialueella on sapluuna, joka soveltuu eri yhtiöiden omistajaohjaukseen.
Kymenlaaksossa oltiin yllättyneitä Netumin kykyyn sisäistää heti hyvinvointialueen toiminnan luonne.
Yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan erot ovat suuret, ja pelkästään käytetty kieli ja termit ovat usein hyvin erilaisia. Netumille ei tarvinnut avata hallintomallia juurta jaksaen, vaan ymmärrys hyvinvointialueen erityispiirteistä suhteessa kuntien, valtion ja liikeyritysten päätöksentekoon oli valmiiksi korkealla tasolla, Eklund sanoo.
Projektissa strategiakonsulttina mukana ollut Juha-Pekka Leskinen Netumilta kehuu yhteistyön asiakkaan kanssa olleen alusta asti sujuvaa.
– Hyvinvointialueen erittäin aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen ja pitkän tähtäimen suunnitteluun sekä äärimmäisen ammattimainen asenne mahdollisti konsultoinnin onnistumisen näin hienosti. Oli ilo seurata, miten hyvin yhteistyö toimi hyvinvointialueen virkakunnan keskuudessa ja miten tavoitteellisesti toiminnan parantamiseen haluttiin lähteä, Leskinen sanoo.
Kymen Tuen toimitusjohtaja kiteyttää yhteistyön olleen vuorovaikutteista.
– Netum osaa ottaa asiakkaan huomioon ja sopeuttaa toimintansa sen mukaan, eikä toisinpäin. He saivat jo alkukeskustelujen aikana kiinni, mitä haluamme, Gerlander sanoo.