Yocto-sensei ja suurenmoinen sääasemalaatikko 

Tekoälyn, pilvipalveluiden ja pumpkin spice -lattejen aikakaudella on toisinaan helppo unohtaa perusasioiden merkitys. Kuka nyt haluaisi keskittyä tiimirakenteeseen, dokumentaatioon tai kunnollisiin työnkulkuhin? Vaisala haluaa. Tämän vuoksi he rakentavatkin maailman parhaat sääasemat ja mittauslaitteet.

Hyvä sääasema on tarkka ja luotettava. Sen tuottamaan dataan täytyy voida luottaa, ja sen on toimittava myös äärimmäisissä olosuhteissa. Vaisala Oyj on yksi maailman johtavista sääasemien valmistajista. Olet ehkä nähnyt heidän sääasemiaan teiden risteyksissä, ja olet lähes varmasti lukenut niiden tuottamaa dataa. Jos olet joskus laskeutunut turvallisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle, olet hyötynyt Vaisalan sääjärjestelmästä.

Sääasemat ovat vain yksi osa Vaisalan tuotevalikoimaa. Heillä on myös kymmeniä mittauslaitteita monille eri aloille, kuten ympäristö- ja teollisuusmittauksiin. Vaisala on suunnitellut ja valmistanut huippuluokan mittausjärjestelmiä yli 2200 työntekijän ja 25 toimiston voimin ympäri maailmaa jo 80 vuoden ajan. Ja he tekevät perusasiat oikein.

Mitä löytyy sääasemalaatikon sisältä?

Lyhyesti sanottuna sääasema on melko yksinkertainen laite. Sen sensorit keräävät dataa, jonka tiedonhallintayksikkö käsittelee ja lähettää verkkopalveluun. Mutta kun katsotaan pintaa syvemmälle, yksikön takana on paljon osaamista ja tekniikkaa. Vaisalan sovellukset toimivat räätälöidyllä Linux-alustalla, joka kerää, tallentaa ja välittää dataa. Netum Asiantuntijapalveluiden (ent. Buutti Oy) Esa “Yocto-sensei” Jääskelä työskenteli osana Vaisalan tiimejä, jotka vastasivat RWS200- ja AWS810-sääasemista.

Mitä Esa tarkalleen ottaen teki? Hänen tehtävänään oli päivittää Linux-järjestelmät kahdessa Vaisalan edellä mainitussa sääasemassa. Tärkeimmät tavoitteet olivat tietoturvan parantaminen ja sen varmistaminen, sekä järjestelmien päivittäminen ajantasaisiin ohjelmistoversioihin. Esa työskenteli Yocton ja bootloaderin parissa sekä teki muutoksia CI/CD-putkeen.

– Vaihdoin joidenkin git-repositorioiden revisioita nähdäkseni, mikä hajoaa. Kun jokin hajosi, korjasin sen, Esa kertoo.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa prosessi on erittäin monimutkainen. Käyttöjärjestelmä ei ainoastaan pyöri räätälöidyllä laitteistolla, vaan säädataa käsitellään käyttöjärjestelmässä toimivilla räätälöidyillä palveluilla.

– Kokemukseni mukaan ohjelmistot käyttäytyvät joskus kuin opossumit, jos ne pudotetaan odottamattomaan ympäristöön: ne säikähtävät, sihisevät ja lopulta teeskentelevät kuolleita, Esa kuvailee.

– Matalan tason ohjelmistoilla on ikävä tapa hajota, kun ympärillä oleva käyttöjärjestelmä muuttuu, hän lisää.

Päivitys täytyy tehdä tavalla, joka ei keskeytä sääaseman toimintaa. Virheille ei ole tilaa, sillä rikkoutunut päivitys voisi tarkoittaa kiipeämistä mastoihin, joissa sääasemat sijaitsevat. Kun asemia on tuhansia, kustannukset nousisivat.

Miten kaikki saatiin toimimaan?

Esa työskenteli kahden Vaisalan tiimin kanssa: toinen keskittyi RWS200-asemaan ja toinen AWS810-asemaan. Tiimeissä oli sekä ohjelmistokehittäjiä että testaajia, joista osa oli Vaisalan omia työntekijöitä ja osa ulkoisia konsultteja. Tässä nähdään hyvä esimerkki perusasioiden tekemisestä oikein: testaajat olivat osa tiimejä. Näin he tunsivat tuotteen hyvin ja pystyivät antamaan hyödyllistä palautetta nopeasti.

Tiimin jäsenillä oli korkea tekninen osaaminen. Työskentelytavat sisälsivät vapautta, joustavuutta sekä luottamusta. Esa työskenteli projektien aikana etänä Oulusta käsin, kun taas muu tiimi sijaitsi Vantaalla. Tiimin saadessa toiveita uusista ominaisuuksista ylemmältä tasolta, sai se itse päättää niiden toteutustavan.

Toinen hyvin hoidettu perusasia oli Vaisalan koodaus- ja kehitystyön työnkulut.

– Jokainen muutos repositoriossa oli dokumentoitu hyvin, Aina oli selitys siitä, mitä oli tehty, miksi se tehtiin ja miten se testattiin, Esa kertoo.

Tämä mahdollistaa laadukkaan koodin rakentamisen pitkällä aikavälillä. Se myös näkyy käytännössä:

– En ole vielä nähnyt missään muualla yhtä hyvin ylläpidettyä Yocto-build-työkaluketjua, Esa kehuu.

Lopputulos

Esa sai työn valmiiksi 14 kuukaudessa. Sääasemat käyttävät nyt uudempaa ja turvallisempaa Linux-versiota. Lisäksi Vaisalan oma palvelunhallintajärjestelmä korvattiin standardoidulla ja laajasti käytössä olevalla service manager -ratkaisulla, joka helpottaa järjestelmän jatkokehitystä. Uutta palvelunhallintaa on myös helpompi ylläpitää, koska siihen on saatavilla tukea ja päivityksiä.

Muut netumilaiset tuntevat Esan mukavana ja helposti lähestyttävänä työkaverina.

– Esalla on erittäin korkea osaamistaso ja hän myös mielellään kouluttaa muita, hänen esihenkilönsä kertoo.

Myös Vaisala on huomannut tämän.

– Esa oli loistava lisä tiimiimme. Hän hoiti monimutkaisia tehtäviä ja viesti ajatuksensa selkeästi, kertoo Vaisalan tuoteomistaja Jukka-Pekka Sarjanen.

– Käyttäisimme Netum Asiantuntijapalveluiden palveluita mielellämme uudelleen, hän lisää.