Kyberturvallisuuden pitäisi olla jokaisen hallituksen ja johtoryhmän agendalla
Marraskuun alussa päivittäistavarakauppojen kylmälaitteisiin tehdyt kyberiskut ovat konkreettinen osoitus siitä, miten tekoäly ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kyberturvallisuusympäristöä. Kyberturvallisuutta pidetään johtoryhmissä kuitenkin edelleen usein pelkkänä teknologisena haasteena. Yritysten olisi kuitenkin viimeistään nyt ymmärrettävä, mitä kaikkea niiden pitää suojata, millaisiin riskeihin niiden on varauduttava ja mitä yritysjohdon on ymmärrettävä kyberturvallisuudesta.
Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Sen myötä keskusteluun on noussut myös se, onko työpaikkojen kyberturvaosaaminen riittävällä tasolla. Ylin johto on aina viime kädessä vastuussa oman organisaationsa toiminnasta, eikä kyberturvallisuus ole poikkeus. Tekoälybuumi muuttaa keskeisesti sitä, mitä yritysten on suojattava, millaisiin riskeihin niiden on varauduttava ja mitä johdon on ymmärrettävä kyberturvallisuudesta.
Kyberturvallisuutta pidetään teknologisena haasteena
Johtoryhmät usein kiinnittävät kyberturvallisuuteen liian vähän huomiota. Sitä pidetään enemmänkin teknologisena haasteena. Vaikka teknisempi työ tapahtuisi esimerkiksi IT-osaston tai muun vastaavan toimesta, säilyy vastuu silti hallituksella ja operatiivisella johdolla. Hallituksen pitää pystyä ohjaamaan operatiivista johtoa ja varmistaa, että kyberturvallisuus on vaadittavalla tasolla.
Ongelmaan on puututtu lainsäädännöllä ja ennen kaikkea huhtikuussa 2025 voimaan tulleella kyberturvallisuuslailla, joka pohjautuu EU-direktiiviin. Kyberturvallisuuslaki määrittelee vaatimukset yhteiskunnan kriittisille toimijoille, koska niillä on keskeinen rooli yhteiskunnan elintärkeissä toiminnoissa. Lain mukaan hallitus ja toimiva johto vastaavat kyberturvallisuutta koskevan riskienhallinnan toteuttamisen ja valvonnan järjestämisestä sekä hyväksyvät riskienhallinnan toimintamallin ja valvovat sen toteuttamista.
Kyberturvallisuuden kehittämisen pitää perustua riskipohjaiseen päätöksentekoprosessiin. Lisäksi johdon on huolehdittava henkilöstön kyberturvallisuuskoulutuksen järjestämisestä. Käytännössä minimivaatimuksiin kuuluvat siis esimerkiksi säännöllisesti päivitettävä dokumentoitu riskien hallintamalli sekä toimiva poikkeamien seuranta ja korjaaminen.
Kyberuhkat koskevat kaikkia
Vaikka kaikki organisaatiot eivät lain piiriin kuulukaan, koskevat kyberuhkat yhtä lailla niitäkin. Kyberrikollisuus on viime vuosien aikana yleistynyt valtavan nopeasti, ja tekoälyn lieveilmiönä lähes kuka tahansa voi ryhtyä kyberrikolliseksi ilman sen kummempaa teknistä osaamista. Ajatus siitä, että pienemmät tai vähemmän kriittisillä sektoreilla toimivat organisaatiot olisivat “turvassa”, ei myöskään ole tätä päivää. Esimerkiksi toimitusketjuhyökkäysten yleistymisen myötä nekin voivat olla äärimmäisen kiinnostavia kohteita.
Kyberhyökkäysten seuraukset voivat olla erittäinkin kohtalokkaita. Pahimmassa tapauksessa hyökkäys voi johtaa koko organisaation kaatumiseen ja oikeudellisiin seurauksiin vastuussa oleville, eli organisaation johdolle. Näin tapahtui esimerkiksi Vastaamon kohdalla. Latviassa puolestaan liikenneturvallisuusvirastoon kohdistunut tietomurto johti kesällä siihen, että koko johtoporras joutui eroamaan tehtävistään. Vahingon jo tapahduttua on turha yrittää piiloutua sen taakse, ettei johto ole ollut tietoinen tilanteesta tai ymmärtänyt sen merkitystä.
Kyberturvallisuus alkaa kokonaisuuden ymmärtämisestä
Ymmärrys kyberturvallisuudesta ei tarkoita teknisten ratkaisujen asiantuntijuutta. Sen sijaan johdon täytyy olla selvillä eri ihmisten vastuista ja rooleista, myös poikkeustilanteissa. Jos esimerkiksi tietoturvasta vastaava henkilö on lomalla, on hänellä aina oltava nimetty sijainen. Johdon on myös varmistettava, että organisaatiolla on selkeä toimintasuunnitelma kyberhyökkäyksen tai muiden tietoturvapoikkeamien varalle. Näiden tehtävien kannalta systeemin ymmärtäminen on avainasemassa.
Vaikka johtoportaassa ei olisikaan käsitystä siitä, miten organisaation tietokannan salaus konkreettisesti toimii tai miten sen verkkoinfrastruktuuri on suojattu, tulisi johtajien pyrkiä ymmärtämään organisaation eri osien keskinäisriippuvuuksia ja järjestelmien kriittisyyttä, jotta päätös esimerkiksi asiakaspalveluportaalin alasajosta poikkeustilanteessa onnistuu nopeasti.
Johtoryhmät keskittyvät työssään strategisen tason päätöksiin, eikä kyberturvallisuuden pitäisi olla poikkeus. Tietoon perustuva päätöksenteko vaatii lähtökohtaisesti oman organisaation ymmärtämisen lisäksi myös ymmärrystä toimintaympäristöstä. Siksi strategisen tason kybertilannekuva on tärkeä juuri johtajille. Se on edellytys onnistuneeseen päätöksentekoon ja syy sille, miksi kyberturvallisuuden pitäisi olla nykyistä huomattavasti suuremmassa roolissa jokaisen organisaation johtoryhmän ja hallituksen agendalla.
Johdon esimerkki rakentaa turvallisuuskulttuuria
Johtaminen esimerkillä on niin ikään yleisesti tärkeäksi ja motivoivaksi koettu asia. Siksi sen tulisi toteutua kyberturvallisuudenkin osalta. Ei voi olla niin, että johtajat esimerkiksi suhtautuisivat päivittäiseen kyberhygieniaan alempia portaita lepsummin. Päinvastoin, mitä ylemmäs organisaatiorakenteessa mennään, sitä kriittisempiä ovat huonon kyberhygienian seuraukset.
Kyberturvallisuus on lainsäädännön myötä pysyvästi siirtynyt nice-to-have-listalta need-to-have-puolelle. Käytännössä niin toki oli jo aiemminkin, sillä varsin usein kyberturvallisuuden laiminlyömisen mukanaan tuoma riski on säästettäviin euroihin nähden erittäin korkea. Siksi onkin hyvä, että kyberturvallisuuden parantamista on nyt lähdetty vauhdittamaan myös lainsäädännöllisin keinoin. Lopulta kaikki kuitenkin kiteytyy organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Siksi yritysten hallitusten ja johtoryhmien on korkea aika alkaa kiinnittää enemmän huomiota myös kyberturvallisuuden johtamiseen.
