Onko tekoälyn käyttösi hallinnassa?

Tekoäly on vahvasti mukana jo lähes kaikessa arkisessa työssä, vaikka sitä ei olisi organisaatiossa virallisesti hyväksytty tai otettu käyttöön.

Jos kyse olisi rahasta ja taloudesta, olisi vaikea kuvitella tilannetta, jossa budjettia, seurantaa tai vastuita ei olisi lainkaan. Tekoälyn käyttöä tulisi ohjata hieman samalla tavalla kuin rahankäyttöäkin. Tätä kutsutaan tekoälyn hallintamalliksi.

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston mukaan tekoälyteknologioita käytti keväällä 2025 jo 38 prosenttia vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä. Saman tilaston mukaan tekoälyn käyttöön liittyvät ohjeet ja toimintatavat on dokumentoinut alle 10 prosenttia 10–19 hengen yrityksistä ja hieman yli 50 prosenttia vähintään sadan hengen yrityksistä ^[1].

Luvut kertovat, että tekoälyn käyttö on jo yleistä, mutta sen hallintaan liittyvät käytännöt eivät ole vielä samalla tasolla.

Mistä hallintamalli koostuu? 

Tekoälyn hallintamalli tarkoittaa linjauksia, vastuita ja rakenteita, joilla varmistetaan, että tekoälyä käytetään laillisesti, turvallisesti ja eettisesti. Se koostuu neljästä osasta:

1. Näkyvyys: mitä tekoälyä on käytössä ja mihin dataan se pääsee käsiksi.

2. Vastuut: kuka hyväksyy tekoälyjärjestelmät käyttöön ja kuka vastaa niihin liittyvistä virhetilanteista.

3. Prosessit: miten tekoälyä kehitetään, testataan, otetaan käyttöön ja päivitetään.

4. Valvonta ja dokumentaatio: miten toimintaa seurataan ja miten se voidaan osoittaa jälkikäteen.

Agentit nostavat panoksia

Eniten käytetty tekoäly on todennäköisesti esimerkiksi Copilot, ChatGPT tai Claude. Niiden kohdalla hallinnan kysymykset koskevat tyypillisesti sitä, mitä tietoa malliin voi syöttää, minne tieto päätyy ja kuka vastaa tekoälyn tuottamasta virheellisestä tiedosta. Monessa organisaatiossa käytetään niiden lisäksi myös agentteja joko tekemällä niitä itse tai osana jotakin jo olemassa olevaa sovellusta. Ne nostavat panoksia, koska agentit eivät vain tuota vastauksia, vaan toimivat itsenäisesti eli esimerkiksi lähettävät vastauksia, tekevät varauksia ja hoitavat isoja osia erilaisista prosesseista.

Tällöin hallinnassa ei ole enää kyse  vain väärästä tiedosta, jonka ihminen ehtii tarkistaa ennen kuin toimii sen perusteella, vaan kokonaan virheellisestä lopputuloksesta.

Gartner arvioi, että vuoden 2026 loppuun mennessä 40 prosenttia yrityssovelluksista sisältää tekoälyagentteja, kun osuus oli vuotta aiemmin alle 5 prosenttia ^[2].

Myös agenttien hallintaan tarvitaan hallintamallia, jossa kuvataan, minkälaisissa tilanteissa agentti saa toimia ilman ihmisen hyväksyntää, kenen käyttöoikeuksilla se toimii ja miten se tarvittaessa pysäytetään.

Pelkkä hyvä aikomus ei riitä, tarvitaan näyttöä

Hyvä uutinen on se, että hallintamallia varten pyörää ei tarvitse keksiä itse. EU:n tekoälyasetus nimittäin antaa sille valmiin viitekehyksen. Se määrittää kielletyt käyttötapaukset, riskiluokitukset ja niiden mukaiset valvonta- ja dokumentointivaatimukset sekä tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä ja muita hyviä käytäntöjä.  Asetus myös määrittelee tekoälyyn liittyvät roolit ja niiden velvoitteet. Esimerkiksi tarjoajalla eli tekoälyn kehittäjällä on eniten velvoitteita, kun taas käyttäjälle ne ovat kevyemmät.

Asetuksesta tulee myös yleisiä velvoitteita, jotka koskevat kaikkia tekoälyä käyttäviä organisaatioita. Esimerkiksi tekoälylukutaitovaatimus on ollut voimassa jo elokuusta 2025 ja tekoälyn käyttöä koskeva läpinäkyvyysvelvoite elokuusta 2026 lähtien.

Velvoitteiden suhteen tarvitaan näyttöä ja dokumentointia siitä, miten vastuut on sovittu, mitä on tehty ja miksi. Hyvin laaditulla tekoälyn hallintamallilla, jossa hyödynnetään jo aiemmin laadittua dokumentaatiota (esim. GDPR:ää varten), saadaan tämä näyttövaatimus hoidettua kuntoon.

Hyvin hoidettu hallinta tehostaa toimintaa ja säästää aikaa

Hallintamallissa ei ole kyse vain dokumentaation laadinnasta. Kun prosessit ovat selkeitä, liiketoimintahyödyt saadaan nopeasti realisoitua ja vähennetään turhaa päällekkäistä työtä. Organisaation arjen lähtökohdista laadittu konkreettinen hallintamalli auttaa tekemään päätöksiä ja valintoja päivittäisessä työssä. Kannattaa muistaa, että tekoälyn käyttöönotto on myös muutosjohtamista: hallintamalli auttaa viemään linjaukset paperilta käytäntöön ja tukee tehokasta työskentelyä.

Mistä kannattaa aloittaa?

Hallintamallista ei tarvitse tehdä monimutkaista himmeliä. Sovi ensin lyhyet linjaukset eli tekoälypolitiikka sekä tekoälyn käytön ohjeet ja periaatteet, sillä ne toimivat varsinaisen hallintamallin pohjana. Sen jälkeen monessa pk-yrityksessä riittää, että teet nämä asiat:

1. Listaa, mitä tekoälyä organisaatiossa aidosti käytetään. Muista myös työntekijöiden itse käyttöön ottamat työkalut sekä järjestelmiin sisäänrakennetut ominaisuudet. Selvitä ja lisää samalla listaan, mihin dataan tekoäly pääsee käsiksi.

2. Arvioi, mitä riskejä tekoälyn käyttöön liittyy ja mitä toimenpiteitä ne edellyttävät. Hyödynnä arvioinnissa tekoälyasetuksen riskiluokituksia.Määrittele selvästi, kuka vastaa jokaisesta käytössä olevasta tekoälyjärjestelmästä ja -työkalusta sekä järjestelmiin sisäänrakennetusta tekoälyominaisuudesta.

3. Sovi, kuka hyväksyy uusien tekoälytyökalujen käyttöönoton ja miten uudet, ehdotetut tekoälytyövälineet testataan ennen käyttöönottoa ja päivitysten jälkeen sekä miten varmistetaan, että käyttö ei poikkea sovituista linjauksista.

4. Pidä tekoälyluettelo, riskiluokitukset ja valvonnan kirjaukset ajan tasalla, jotta toiminta voidaan osoittaa myös jälkikäteen.