Kun jatkuvan kehittämisen periaate valtaa alaa, muuttuu myös integraatiokehitys projekteista prosesseiksi. Ohjelmistoalan asiantuntijoilta muutos vaatii ohjelmointitaitojen lisäksi kykyä puhua liiketoiminnan kieltä sekä taitoa rakentaa uusia ratkaisuja kestävästi myös olemassa olevien järjestelmien varaan. Tähän tähtää myös opetuksemme LUT:ssa.
Uskon, että integraatiot eri ikäisten ja aikaisten sovellusten välillä, sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä tulevat olemaan ohjelmistoalan asiantuntijoiden tärkeimpiä työalueita tulevaisuudessa. Sovelluskanta monipuolistuu, mikä tarkoittaa, että kaikkea ei voi tai kannata uusia samaan tapaan kuin aikaisemmin. Tyhjästä aloittaminen on yhä kalliimpaa ja monimutkaisempaa.
Uudet ratkaisut integroidaan olemassa oleviin järjestelmiin
Tyhjästä aloittamisen sijaan on usein viisaampaa kehittää jo olemassa olevaa arkkitehtuuria jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisesti – pala palalta ja iteroiden. Siksi tulevaisuuden ohjelmistoalan ammattilaisten on tärkeää tietää, miten vanhoihin järjestelmiin ja sovelluksiin integroidutaan sekä ymmärtää olemassa olevaa sovelluskantaa.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) opinnoissa opiskelijat ottavat haltuunsa sekä teknologian, ohjelmoinnin ja ohjelmistosuunnittelun että johtamisen. Myös legacy-järjestelmät ovat osa opetusta, mutta järjestelmien sisällön suuri vaihtelu tekee niistä haastavia opetettavia.
Tässä piilee myös yhteistyön mahdollisuus, jos esimerkiksi teollisuusyritykset innostuisivat esittelemään omia järjestelmiään opiskelijoille. Näin tulevat alan asiantuntijat saisivat parhaan mahdollisen näköalan olemassa oleviin järjestelmiin ja siihen, kuinka niitä voisi tulevaisuudessa kehittää.
Liiketoiminnan ja ohjelmistoalan asiantuntijoiden yhteinen kieli tekee yhteistyöstä sujuvaa
Kun kehitys muuttuu projektiluonteisesta jatkuvaksi, on myös tärkeää osata kertoa kehittämisen hyödyistä liiketoiminnalle sen tuntemalla kielellä. Olen koko urani ajan ajatellut, että ohjelmistoalan ammattilaiselle on keskeistä kyetä puhumaan sekä liiketoiminnan että ohjelmistokehityksen kieltä. Ne ihmiset, jotka osaavat yhdistää nämä taidot, ovat kullan arvoisia.
Tästä syystä rohkaisen opiskelijoitamme valitsemaan myös esimerkiksi liike- ja tuotantotalouden opintoja. Ne auttavat löytämään yhteisen tavan puhua liiketoiminnan edustajien kanssa. Maisterivaiheen opinnoissamme panostetaan myös vahvasti johtamistaitoihin ja laadunhallintaan. Ohjelmointi kysyy luovuutta, mutta alan kokeneidenkin asiantuntijoiden kannattaa välillä muistaa, että ohjelmistojen tulee palvella tarkoitustaan – siis yleensä liiketoiminnan tavoitteita.
Jatkuva kehittäminen antaa tilaa kehitysprojektien aikana tapahtuvalle oppimiselle
Sen sijaan, että digitaalista ympäristöä pyrittäisiin täysin hallitsemaan, sitä kannattaisi pyrkiä ohjaamaan ja kehittämään jatkuvilla menetelmillä. Tällainen perinteisestä projektityöstä poispäin pyrkivä työtapa vaatii kuitenkin mukautumista niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta.
Kun sovellusten vaatimuksia ja toiminnallisuuksia ei lyödä liian tiukasti lukkoon ennalta, tuetaan myös kehitysprojektien aikana tapahtuvaa oppimista. Tällainen menettely antaa asiantuntijoille vapaammat kädet löytää paras ratkaisu käsillä olevaan haasteeseen.
Joustavat kehitysprojektit auttavat myös varmistamaan, että käytetyt teknologiat ja työkalut eivät ole jo vanhentuneita projektin valmistuessa, vaan teknologian jatkuvaan kehitykseen reagoidaan nopeasti. Se, mitä nyt pidämme optimaalisena, ei välttämättä olekaan paras mahdollinen ratkaisu kahden vuoden kuluttua. Joustava kehittäminen auttaa pysymään mukana muutoksessa.
Yrityksille luvassa uusi malli alustaintegraation hyötyjen ja riskien arvioimiseen
Ohjelmistopohjaisten alustojen avulla yritys voi hyödyntää toisen toteuttamia palveluja helposti, ja halutessaan tuottaa alustalla lisäarvoa myös muiden hyödynnettäväksi. Toistaiseksi yrityksiltä kuitenkin puuttuu työkaluja, joilla he voisivat arvioida järjestelmällisesti paitsi alustojen hyötyjä, myös niiden haittoja.
Alustatalouteen liittyy esimerkiksi omistajuuteen, tekijänoikeuksiin ja päätösvaltaan liittyviä riskejä. Yritys, joka hyödyntää alustaa saa esimerkiksi vähemmän päätösvaltaa alustan ja siellä sijaitsevan tiedon suhteen. Samoin siitä, kenelle alustassa oleva tieto kuuluu, kannattaa olla tarkka. Kärjistetysti voisi sanoa, että palveluntarjoajan ja palvelun ostajan välille syntyy riippuvuussuhde, jonka riskit ja mahdollisuudet on syytä punnita tarkkaan.
Vuoden vaihteessa käynnistyvässä LUT- ja Aalto-yliopistojen yhteisessä tutkimusprojektissa kehitämme strategista mallia, jonka avulla riskien ja hyötyjen arvioiminen helpottuu. Tavoitteenamme kolmivuotisessa projektissa on luoda strateginen malli alustaintegraatioista muun muassa haastattelemalla joukkoa kotimaisia yrityksiä.
Monipuolinen ohjelmistoala vaatii kielellistä ja matemaattista osaamista
En tiedä monipuolisempaa alaa kuin ohjelmistot. Tällä alalla voi joko tehdä työtä tiiviisti erilaisten ihmisten kanssa, tai sulkeutua omaan huoneeseensa koodaamaan. Alalle aikovilta vaaditaan ennen kaikkea analyyttista ajattelua ja keskittymiskykyä. Toisin kuin usein luullaan, ajattelen, että kielellinen lahjakkuus on matemaattisen osaamisen lisäksi tärkeää ohjelmistoalalla. Toteutukset kun ovat usein pitkiä romaaneja ennemmin kuin lyhyiksi kaavoiksi tiivistettäviä kiteytyksiä.
Oletko ohjelmistoalan uusi tähti tai kouliintunut konkari? Tutustu avoimiin työpaikkoihimme!
Kari Smolander
Kirjoittaja on ohjelmistotuotannon professori LUT-yliopistossa