‹ Blogi

Muutosjohtaminen on tekoälykehityksen menestystekijä

15.05.2025

Kulttuurinmuutos lähtee tavoitteista

Matka tekoälyä hyödyntäväksi organisaatioksi lähtee siitä, että tekoälyn hyödyntämiselle määritellään tavoitteet ja tunnistetaan siitä seuraavat vaikutukset. Pitäisi pystyä siis konkreettisesti kuvaamaan missä asioissa ja miten tekoälyä tullaan hyödyntämään, ja kehen tekoälyn käyttö tulee vaikuttamaan. Mitä selkeämmin tavoitteet on määritetty ja vaikutukset tunnistettu, sitä helpompaa on tekoälymuutoksen johtaminen. On hyvä ymmärtää, että tavoitteiden määrittäminen ja vaikutusten arviointi vie aikaa ja vaatii iteraatiota. Toisin sanoen: se vaatii työtä.

Tavoitteita määritellessä on tärkeää pohtia myös sitä, miten niiden edistymistä voidaan seurata. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitkä mittarit kertovat parhaiten tavoitteiden toteutumisesta ja rakentaa niiden pohjalta toimivat seurantamenetelmät. Esimerkiksi jatkuvat asiakas- ja työntekijäkyselyt ja toiminnan aktiivisuuden seuranta voivat antaa palautetta toiminnan muutoksen onnistumisesta. Jatkuva seuranta mahdollistaa myös jatkuvan parantamisen menetelmät, jotka ovat kriittisiä onnistumisen tekijöitä suurissa pitkäkestoisissa muutoksissa.

Panosta koulutukseen ja kehityskykyihin

Tekoälyn hyödyntäminen organisaatiossa edellyttää osaamisen kehittämistä. Osaamisen kehittäminen on harvoin lineaarinen prosessi, jossa jokainen käytetty tunti tai opittu asia konkretisoituisi suoraan lisääntyneenä tuottavuutena. Organisaation tuleekin panostaa laajasti yleiseen tekoäly-ymmärryksen kasvattamiseen ja etenkin sen ymmärtämiseen, mitä tekoäly on ja mihin se pystyy. Ymmärryksen ja osaamisen kasvattaminen luo myös tekoälymyönteistä kulttuuria, joka on erittäin tärkeä tekijä tekoälymuutoksessa.

Organisaatioissa on lisäksi hyvin todennäköisesti asiantuntijoita, joiden tehtävänkuvassa on hyvä ymmärtää myös syvällisemmin eri tekoälyteknologioiden kyvykkyyksiä. On tärkeää tunnistaa nämä asiantuntijat ja varmistaa, että he saavat mahdollisuuden syventää ymmärrystään ja kehittää osaamistaan tekoälyn hyödyntämisessä omaan työhönsä kuuluvissa asioissa. Tällaisiin tehtäviin liittyy yleensä paljon tiedon käsittelyä ja sen tulkintaa, analyysiä sekä tuottamista.

Tekoäly on organisaatiossa etenkin toiminnallinen muutos, jossa kehitetään uudenlaisia toimintaprosesseja. Tämä vaatii sitä, että organisaatiossa osataan sekä tunnistaa että määrittää toimintaprosesseja ja kehittää niitä uudelle tasolle. Keskeisenä ajatuksena on kyky nähdä asiat 360 asteen laajuudessa ja huomioida etenkin prosessiin liittyvät ihmiset ja asiakkaat. Toisaalta toiminnan kehittäminen on hyvin systemaattista toimintaa, joka vaatii kykyjä sekä myydä uutta toimintatapaa, että johtaa toiminnan muutosta. Organisaation onkin hyvä tunnistaa keskuudestaan kehitystyöhön kykeneviä ihmisiä ja varmistaa, että heillä on tarvittava osaaminen viedä toimintaa eteenpäin uudelle tasolle.

Viesti, keskustele ja ole läsnä

Tekoälymuutos noudattaa monilta osin yleisiä muutoksenhallinnan lainalaisuuksia. Yksi merkittävimmistä asioista on aktiivinen ja jatkuva keskustelu. Ihmisillä on mielessään valtava määrä erilaisia asioita ja huolenaiheita, jotka vaativat selvennystä ja käsittelyä. Ilman aktiivista ja ihmisiä huomioonottavaa viestintää, keskustelua ja läsnäoloa muutoksen johtaminen ei tule onnistumaan. On tärkeää keskittyä erityisesti siihen, että osataan keskustella miksi toteutetaan muutosta, eikä vain siihen, että mikä muuttuu ja miten.

Tekoälymurros on merkittävä teknologinen harppaus, joka vaikuttaa ihan jokaiseen organisaatioon. Aktiivinen keskustelu ja yhteinen ymmärrys muutoksesta auttavat organisaatiota ohjaamaan muutosta haluttuun suuntaan.

Tekoälyn hyödyntäminen osana muutosjohtamista

Tekoälyllä on paljon kykyjä, joita voidaan hyödyntää myös osana muutoksen toteutusta. Tekoälyä voidaan hyödyntää mm. ihmisten kouluttamisessa, ohjeistamisessa sekä informaation jakokanavana. Tekoälyn avulla voidaan myös jakaa tarkempaa yksityiskohtaista täsmätietoa vastauksena erinäisiin kysymyksiin. Tekoäly voi tehdä myös analyysiä organisaation toiminnasta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että muutoksen johtaminen on loppujen lopuksi ihmisjohtamista. Ja tätä ei kannata ulkoistaa ihmiseltä tekoälylle, mikäli haluaa kehittää organisaatiotaan toimivaksi tekoälyllistetyksi organisaatioksi.

Ymmärrä ihmistä ja johda aktiivisesti

Muutos etenee yleensä vaiheittain. Erilaiset muutosjohtamisen menetelmät sisältävät erilaisia vaiheita, joihin kannattaa tutustua. Muutoksessa pitääkin muistaa aina inhimillinen näkökulma – muutokset vaikuttavat ihmisiin, jolloin mukana on aina tunne-, asenne- ja kulttuuritekijöitä. Nämä tekijät pitää olla huomioituna jokaisen johtajan päivittäisessä tekemisessä. Työntekijöiden ja asiakkaiden ajatukset sekä huolet pitää ottaa vakavasti, ja pyrkiä siihen, että ne tulevat syvällisesti ymmärrettyä sekä huomioitua osana muutoksen johtamista.

Muutoksessa erinomaiset johtajat toimivat etenkin toiminnan esimerkkeinä, aktiivisina sparraajina ja luovat työntekijöille psykologista turvallisuutta muutoksen toteutukseen.

Tekoälymuutoksen johtaminen vaatiikin paljon arjen johtamista ja läsnäoloa. Mitä enemmän tähän panostetaan ja käytetään aikaa, sitä paremmin organisaatio saa tekoälyn osaksi omaa toimintaa. Muutos onkin loppujen lopuksi kiinni ihmisestä ja hänen tavoistaan toimia.