‹ Blogi

Tarvitaanko minua enää? – Tekoälyn pelot on kohdattava avoimesti

22.09.2025

Tekoäly on täällä, ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle – työelämään, arkeen, luovuuteen. Usein tekoälystä puhutaan kuin se olisi vain koodarien juttu. Todellisuudessa tekoäly on vain työväline, ja sen todellinen arvo syntyy vasta, kun se palvelee meitä, ihmisiä. On aika vaatia, että se rakennetaan meidän ehdoillamme.

Silti moni tekoälyprojekti etenee yhä teknologia edellä, ja loppukäyttäjät ja heille sopivimmat toimintatavat unohtuvat. Käyttäjät pääsevät mukaan vasta loppuvaiheessa, jos silloinkaan. Lopputulos voi olla teknisesti näyttävä, mutta käytännössä aivan hyödytön. Se on kuin ostaisi hienon auton, mutta unohtaisi laittaa siihen renkaat.

Me Netumilla olemme valinneet toisenlaisen tien. Me uskomme, että ihmiskeskeisyys tarkoittaa käyttäjän osallistamista kehityksen ytimeen, heti alusta alkaen. Sen sijaan, että aloitetaan kysymyksellä "mitä ongelmia voimme ratkaista tekoälyllä?", pitäisi ensin kysyä mitä ihmiset todella tarvitsevat. Vasta sen jälkeen arvioimme, onko tekoäly oikea työkalu – aina se ei nimittäin ole. Ihmiskeskeisyys ei ole mystiikkaa, vaan tervettä järkeä, jolla saadaan aikaan merkityksellisiä ja toimivia ratkaisuja.

Talouselämässä 31.8.2025 julkaistussa mielipidekirjoituksessa puhuttiin ihmisten huomioimisesta tekoälyn aikakaudella. Tekstiin on helppo samaistua. Tekoälyn tuomat muutokset voivat tuntua pelottavilta, vaikka ne tavoittelisivatkin ajansäästöjä ja joskus jopa tietyn työvaiheen automatisointia. Kun kerrot tekoälyn tehostavan työtä, joku voi helposti tulkita viestin: "Tarvitaanko minua enää?" Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä tunne. Siksi ihmiskeskeisyys vaatii avointa viestintää: on tärkeää kertoa ja näyttää, miten ihmisen rooli muuttuu ja miten hän voi tehdä entistä tärkeämpää työtä tekoälyn rinnalla – sen sijaan, että tekoäly vain korvaisi hänet. Kun otamme ihmiset mukaan suunnitteluun, vältämme sen, että he nousevat barrikadeille. Aito osallistaminen ehkäisee konflikteja ja rakentaa yhtenäistä työyhteisöä. tunteiden huomioiminen auttaa varmistamaan, että muutos on pehmeämpi ja menestyksekkäämpi.

Tekoäly oppii datasta, ja data heijastaa aina ihmisten valintoja ja vinoumia. Monipuoliset ja monialaiset tiimit ja erilaisten loppukäyttäjien osallistuminen varhaisessa vaiheessa auttavat tunnistamaan vinoumat ja rakentamaan reilumpia ratkaisuja.

Tarvitsemme myös vastuullisia kehittäjiä ja tilaajia. EU:n AI Act tuo tervetulleet raamit räikeimpien väärinkäytösten estämiseksi, mutta pelkkä lainsäädäntö ei riitä. Lopulta vastuu toimivien ja aidosti hyödyllisten palveluiden rakentamisesta on meillä itsellämme.

Monet ehkä luulevat, että ihmiskeskeinen kehittäminen hidastaa tai nostaa kustannuksia. Todellisuudessa käy päinvastoin: kun käyttäjät otetaan mukaan alusta alkaen, kehitys nopeutuu, virheet vähenevät, ja lopputulos palvelee aidosti tarkoitustaan. Käyttäjien osallistaminen on investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin.

Tekoälyn tulevaisuus Suomessa pitää rakentaa rinnakkain ihmisten kanssa – ei heidän ohitseen. Internetin kanssa olimme aikanaan yhtä epäileväisiä, mutta nyt elämme sen kanssa symbioosissa. Sama on mahdollista tekoälyn kohdalla, kun muistamme, että teknologia on väline, ja päämäärän nimi on aina ihminen.