Työtä yhdessä myös tekoälyn aikakaudella

Tekoäly tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja rutiinien helpottamiseen. Samalla se haastaa organisaatioita pohtimaan jotain paljon perustavampaa: mitä työyhteisöissä tapahtuu silloin, kun automaation myötä katoavat ne keskustelut ja kohtaamiset, joiden varaan arki on rakentunut? Tehokkuuden rinnalla pitäisi uskaltaa tarkastella myös sitä, mitä emme halua automatisoida pois.

Kun työ sujuu, vaikkei kaikkea ole määritelty

Olen törmännyt samaan ilmiöön monissa viimeaikaisissa projekteissa: organisaatioissa on paljon prosesseja ja tehtäviä, jotka eivät ole koskaan olleet täysin määriteltyjä tai virallisesti mallinnettuja, ja silti ne toimivat. Työ etenee keskustellen, kysymällä, osallistamalla ja yhdessä pohtien. Asiat ratkeavat, koska ihmiset tuntevat toisensa ja uskaltavat ja haluavat olla yhteydessä toisiinsa. 

Nyt näihin samoihin tehtäviin halutaan tuoda tekoälyä automatisoimaan, tehostamaan ja selkeyttämään tekemistä. Monessa kohtaa siihen on myös aivan hyvät perusteet. Samalla herää kuitenkin kysymys, jota ei aina pysähdytä kysymään ääneen: mitä tapahtuu työyhteisölle, jos automatisoimme pois sen tavan, jolla ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä yhdessä? 

Orgaanisuus ei ole tehottomuutta

Orgaaniset toimintatavat nähdään usein merkkinä keskeneräisyydestä tai tehottomuudesta. Ajatellaan, että ne pitäisi korvata selkeillä prosesseilla, järjestelmillä ja nyt myös tekoälyllä. Todellisuudessa nämä tavat ovat kuitenkin usein syntyneet tarpeesta. Ne eivät ainoastaan vie työtä maaliin, vaan samalla ne rakentavat yhteistä tilannekuvaa, siirtävät hiljaista tietoa ja vahvistavat luottamusta. 

Työ ei ole pelkkä suorite, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma. Juuri tästä syntyy se sosiaalinen liima, joka pitää arjen kasassa silloinkin, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Kun ihmiset keskustelevat, kysyvät ja pohtivat yhdessä, syntyy yhteisöllisyyttä, jota ei voi piirtää prosessikaavioon, mutta jonka puuttuminen kyllä huomataan nopeasti. 

Mitä kaikkea tekoälyllä ollaan automatisoimassa?

Tekoäly lupaa paljon, eikä syyttä. Se voi helpottaa rutiineja, nopeuttaa tiedonkäsittelyä ja vähentää kuormitusta. Ongelma ei ole tekoälyssä itsessään, vaan siinä, miten sitä käytetään. Kun tekoälyllä aletaan korvata kokonaisia prosesseja ilman, että pysähdytään pohtimaan, mitä kaikkea siinä oikeasti tapahtuu, on vaara, että samalla katoaa jotain olennaista. 

Usein kehittämisen lähtökohtana on kysymys siitä, miten jokin tehtävä voidaan automatisoida. Ihmiskeskeisempi kysymys olisi, mitä kyseisessä tehtävässä todella tapahtuu ja mikä osa siitä on ihmisille merkityksellistä. Kun tätä tarkastelee rauhassa, huomaa nopeasti, että vain osa työstä on puhdasta rutiinia. Loppu on tulkintaa, keskustelua, päätöksentekoa ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

Tekoäly taustalla, ihmiset etualalla

Parhaimmillaan tekoäly toimii taustalla. Se kokoaa tietoa, jäsentää kokonaisuuksia ja hoitaa mekaanisia vaiheita, jotta ihmisille jää tilaa keskustella, kysyä miksi ja tehdä päätöksiä yhdessä. Tekoäly voi tukea vuorovaikutusta ja parantaa keskustelujen laatua, mutta jos se poistaa keskustelut kokonaan, jotain olennaista katoaa. 

Kun rutiineja automatisoidaan, katoavat usein myös ne arkiset kohtaamiset, joiden varaan yhteisöllisyys on rakentunut. Tämä ei tapahdu tahallaan, vaan siksi, ettei sosiaalista ulottuvuutta aina tunnisteta osaksi prosessia. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään. Sitä täytyy suojella tietoisesti, erityisesti silloin, kun teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja.

Ihmiskeskeinen tekoäly on myös kulttuurinen kysymys

Tässä mielessä tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen ja liiketoiminnallinen harjoitus, vaan myös kulttuurinen valinta. Ihmiskeskeisen tekoälyn ytimessä on ajatus siitä, että teknologia tukee ihmisten toimintaa ja päätöksentekoa sen sijaan, että se ohittaisi ne. Tämä näkökulma auttaa näkemään, ettei tehokkuus ja yhteisöllisyys ole toistensa vastakohtia, mutta niiden yhteensovittaminen vaatii tietoista harkintaa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekoälyä ei pitäisi tarkastella irrallisena työkaluna, vaan osana organisaation tapaa tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa. Se, mihin tekoälyä käytetään, kuka sitä käyttää ja millaisiin tilanteisiin se tuodaan mukaan, kertoo aina jotain työyhteisön arvoista. Tekoäly väistämättä muuttaa sosiaalista vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa. Tämän muutoksen tulisi olla tiedostettua ja käyttäjien tarpeet huomioivaa. Kun tekoälyä otetaan käyttöön ihmisten ehdoilla, se voi parhaimmillaan vahvistaa avoimuutta, luottamusta ja yhteistä oppimista, ei pelkästään nopeuttaa tekemistä. 

Teknologiaa rakennetaan ihmisiä varten

Me Netumissa rakennamme tekoälyratkaisuja ja automatisoimme prosesseja. Se on osa työtämme. Emme kuitenkaan tee sitä sokeina sille, miten teknologia vaikuttaa ihmisten arkeen, työn tekemisen tapoihin ja työyhteisöjen kulttuuriin. Tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan tasapaino. Haluamme löytää ratkaisuja, jotka helpottavat rutiinia, mutta eivät riko sitä sosiaalista liimaa, jonka varaan toimiva työyhteisö rakentuu. 

Emme halua automatisoida yhteistyötä, luottamusta tai keskustelua. Haluamme automatisoida turhaa säätöä ja manuaalista kuormaa, joka vie ihmisiltä aikaa ja energiaa. Parhaimmillaan tekoäly ei vie ihmisyyttä työstä pois, vaan antaa sille enemmän tilaa.