Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa reilun vuoden, ja tämän ajan olemme joutuneet seuraamaan uutisista hyvinvointialueiden haasteista; yt-neuvotteluista, palveluiden saatavuudesta ja rahoituksen riittävyydestä. Uskon kuitenkin, että edellä mainittuja ongelmia voidaan ratkoa kohdistamalla palvelut oikein ja löytämällä säästökohteita. Tämä onnistuu hyvillä tiedolla johtamisen työkaluilla ja laadukkaalla datalla. Toki tämä vaatii datan tehokasta tulkintaa ja hyödyntämistä sekä myös rohkeutta tehdä päätöksiä dataan perustuen.
Palveluiden saatavuus ja kohdentaminen
Analysoimalla dataa pystytään päättämään miten resurssit kannattaa jakaa eri palveluille. Datan avulla voidaan muun muassa todentaa ja havainnollistaa onko ennaltaehkäisevä terveydenhoito vähentänyt kalliimpia sairaalahoitoja, ja jos on, niin kuinka paljon.
Kerättävän tiedon perusteella on mahdollista kohdentaa henkilökuntaa oikein esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaalaosastoilla.
Hoidon laatu ja tehokkuus
Datan avulla on mahdollista parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta laatimalla olemassa olevan tiedon perusteella ennusteita terveysriskeistä tai räätälöimällä yksilöllisiä hoitosuunnitelmia. Myös kysynnän ennustaminen onnistuu, kun hyvinvointialueet keräävät tietoja potilaskäynneistä ja sairauksista. Tehokkuus paranee, jos tiedolla pystytään osoittamaan, että jokin hoitomuoto on kustannustehokkaampaa kuin toinen.
Kustannussäästöt
Kustannuksia analysoimalla osataan tunnistaa tehostamiskohteita ja löytää säästömahdollisuuksia esimerkiksi lääkärikäynteihin, sairaalahoitojaksoihin ja lääkkeisiin liittyen. Datan avulla voidaan priorisoida investointeja muun muassa uusien palveluiden käyttöönotoissa tai vanhojen toimintojen optimoinnissa.
Ennakointi ja kustannusten analysointi auttavat tunnistamaan riskejä. Tämä auttaa suunnittelussa ja varautumisessa tulevaan.
Panostusta vaaditaan
Tiedolla johtamisen työkaluilla ja laadukkaalla datalla pystytään muodostamaan reaaliaikaisesti kokonaisvaltainen kuva hyvinvointialueiden tilanteesta. Laadukkaat analyysit ja raportit tukevat päätöksentekoa.
Jotta päästään hyödyntämään dataa edellä kuvatulla tavalla, se vaatii panostusta hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden päättäjien on ymmärrettävä datasta saatavat hyödyt ja mahdollisuudet. Hyvinvointialueiden on panostettava tiedon (datan) keräämiseen, mallintamiseen ja laadukkaiden analyysien ja raporttien tekemiseen. Hyvinvointialueilla ei aina ole riittävästi osaamista tai resursseja tähän työhön. On suositeltaa käyttää luotettavia toimittajia, jotka ovat hyvin perehtyneet hyvinvointialueiden toimintaan ja osaavat tukea matkaa tiedolla johtamisen hyödyntäjiksi.
Tavoitteenamme on yhdessä hyvinvointialueiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa innovoida ja tukea alueiden tavoitteita, mahdollistaen hyvinvointialueiden visioiden toteutuminen.
Haluatko keskustella lisää? Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme mielellämme!
Lue myös asiakastarinastamme, miten tietojohtamisen ratkaisu ohjasi parempaan päätöksentekoon Kainuun hyvinvointialueella
